Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertit järjestetään Espoon tuomiokirkon tunnelmallisessa miljöössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kivikirkko ja sen ympäristö on toiminut festivaalin tapahtumapaikkana jo vuodesta 1986.
Espoon tuomiokirkko
Keskiaikainen harmaakivikirkko on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Kirkon vanhimmat osat on ajoitettu 1480-luvulle, tekijänään tuntematon “Espoon mestari”.
Vanha harmaakivikirkko Espoonjoen rannalla on pitkän historiansa aikana kokenut muodonmuutoksia. Alkuperäisestä kirkosta ovat jäljellä itä- ja länsiosat, joissa keskiaikaiset maalaukset ovat vielä nykyään näkyvissä. Vuonna 1982 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä alttari siirrettiin kirkon kuorin päädystä keskelle seurakuntalaisia. Kärsivää Kristusta esittävä, konservoitu krusifiksi palautettiin takaisin kirkon keskeisimmälle paikalle.
Espoon tuomiokirkko on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin kotikirkko. Kirkko on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen rakennusmuistomerkki.
Espoon tuomiokirkon urut
Espoon tuomiokirkon laulavan täyteläinen, klassista loistoa ja voimaa soiva konserttiurku soi vuosittain Urkuyö ja Aarian kesäyössä.
Kirkon uudet 42 äänikertaiset urut otettiin käyttöön vuonna 2012. Veikko Virtanen Oy:n valmistamien urkujen lähtökohdaksi otettiin Friedrich Ladegastin (1818-1905) edustama saksalainen 1800-luvun saksalais-romanttinen perinne. Urkujen soinnillinen perussävy on laulavan täyteläinen ja niissä on myös klassista loistoa ja voimaa. Äänikerroissa on joitakin harvinaisuuksia: SW:n kolmikuoroinen Harmonia Aetheria on kapeamensuurinen ja pehmeä, OW:n Clarinette on rakenteeltaan läpilyövä kieliäänikerta ja jalkion Untersatz soi kuulokynnyksen alarajoilla (16 Hz). Puisia äänikertoja on tavallista enemmän. Urkujen julkisivun on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Ulf Oldaeus.