Konserttipaikka

Urkuyö ja Aarian konsertit pidetään Espoon tuomiokirkossa, keskiaikaisessa harmaakivikirkossa, joka antaa tunnelmalliset puitteet intiimeille kesäyön konserteille. 9.6.2016 klo 21.00 konsertti esitetään Tapiolan kirkossa, yhteistyössä VocalEspoon kanssa.

Espoon tuomiokirkko

Espoon keskiaikainen harmaakivikirkko on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Kirkon vanhimmat osat on ajoitettu 1480-luvulle. Tekijä on tuntematon “Espoon mestari”. Kirkko on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen rakennusmuistomerkki.

Alun perin kolmilaivainen kirkko muutettiin 1820-luvun laajennustyössä poikkilaivaiseksi ristikirkoksi. 1930-luvun peruskorjaus-restauroinnin yhteydessä tynnyriholvit muutettiin tähtiholveiksi ja kirkon keskiaikaisia osia korostettiin, jolloin paljastettiin esille myös seinien myöhäiskeskiaikaiset kalkkimaalaukset. Nämä poikkeuksellisen runsaat seinä- ja holvimaalaukset, jotka kuvaavat Raamatun historiaa luomisesta lunastukseen, muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Vuonna 1982 tehdyn korjauksen yhteydessä alttari siirrettiin keskemmälle kirkkosalia ja alttarin yläpuolelle, alkuperäiselle paikalleen, sijoitettiin 1500-luvulta peräisin oleva kärsivää Kristusta esittävä puuveistos.

Nykyinen kellotapuli valmistui 1767. Tapulin alaosa on harmaakiveä ja yläosa, joka on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä, on puurakenteinen. Kolmessa Tukholmassa valetusta kellosta suurin on vuodelta 1765, keskimmäisessä ja pienimmässä kellossa on vuosiluku 1736.

Espoon tuomiokirkon ympärillä on historiallinen hautausmaa-alue.

Espoon vanhasta kirkosta tuli Espoon tuomiokirkko uuden Espoon hiippakunnan aloitettua toimintansa 1.1.2004.

Espoon tuomiokirkon urut

Espoon tuomiokirkon uudet urut otettiin käyttöön 3.6.2012. Edelliset urut oli rakennettu 1960-luvulla. Vanhojen urkujen korjaus olisi tullut kalliiksi ja siksi päädyttiin uusien urkujen hankintaan. Uudet 42 äänikertaiset urut ovat urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n valmistamat.

Urkujen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin Friedrich Ladegastin (1818-1905) edustama saksalainen 1800-luvun puolivälin – jälkipuoliskon saksalais-romanttinen perinne. Urkujen soinnillinen perussävy on laulavan täyteläinen ja niissä on myös klassista loistoa ja voimaa. Äänikerroissa on joitakin harvinaisuuksia: SW:n kolmikuoroinen Harmonia Aetheria on kapeamensuurinen ja pehmeä, OW:n Clarinette on rakenteeltaan läpilyövä kieliäänikerta ja jalkion Untersatz soi kuulokynnyksen alarajoilla (16 Hz). Puisia äänikertoja on tavallista enemmän. Urkujen julkisivun on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Ulf Oldaeus.

Mekaaninen soittokoneisto, sähköinen rekisterihallinto

Äänitys: Heikki Autio, Juha Virtanen, Caspar Åkerblom
Asiantuntija ja valvoja : Sixten Enlund

Tapiolan kirkko

Tapiolan kirkko on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavista asemakaavalla suojelluista rakennuksista. Ulkoapäin katsoen rakennus on muurien sulkema. Kuutiomainen kirkkosali on rakennuksen korkein osa. Matalat virasto- ja kerhotilat sijaitsevat siivissä, jotka rajaavat lasiseinin sisäpihoja. Umpinaisten betoniseinien vastapainoksi, lasiseinistä tehtiin mahdollisimmat aineettomat. Rakennus valmistui v. 1965 ja sitä laajennettiin 1992. Arkkitehtinä oli professori Aarno Ruusuvuori, joka valittiin kutsukilpailun kautta. Ruusuvuoren kilpailutyö oli nimeltään “Pyhät puut”. Koska kirkon tonttia ympäröivät korkeat valkoiset tornitalot, joiden kanssa kirkkorakennuksen on vaikea kilpailla, oli arkkitehdin näkemyksenä tehdä rakennuksesta tumma varjo mäntymetsikköön.

Tapiolan keskusta “Garden City” kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin RKY-alueisiin sekä kansainvälisen Docomomo- järjestön merkkiteosvalikoimaan. (RKY = valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Docomomo = v. 1989 perustettu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö).

Kirkkosalin seinät on muurattu harmaista harkkotiilistä ja niiden vastakohtana lattiassa on käytetty punaista laattatiiltä. Kirkon julkisivu koostuu betonista, lasista ja teräksestä. Kirkkosali on askeettinen, korkea ja kauniisti valaistu. Päivänvalo ei paista suoraan kirkkosaliin. Valoa kirkkosaliin tulee kattoikkunoista, ja isosta länsi-ikkunasta, jonka valo heijastuu betonirakennelman kautta sisälle. Salin sivutilat saavat auringonvaloa julkisivupilastereihin sijoitetuista kapeista ikkunoista. Kirkkosalin vieressä on kastekappeli, jonka kastemaljassa virtaa jatkuvasti vesi.

Vuoden 2002 lopulla kirkkosaliin saatiin valoteos “3”, joka on kuvanveistäjä Helena Hietasen ja valosuunnittelija Tarja Ervastin suunnittelema. Teos käsittää koko tilan yleisvalaistuksen ja muuntuu eri vuoden- ja vuorokauden aikoihin soveltuvaksi. Teos hyödyntää ikkunoista tulevaa luonnonvaloa. Nimi “3” viittaa kolminaisuuteen – Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen, joka toistuu jaossa kolmeen alueeseen: alttariseinä ja alttarialue, kirkkosali ja kastekappeli. Seinän korkeutta korostetaan valaistuksella. Ohjelmoitavalla valonheittimellä saadaan alttariseinälle liikkuva sädekuvio. Kastekappelissa kastemaljan ympärille voidaan luoda valopiiri kastetilaisuuksia varten. Muulloin kastemaljan valaistus heijastaa seinälle hennon valokuvion.

Espoon kirkoista Tapiolan kirkon kirkkosalissa on eniten istumapaikkoja: 600.Tapiolan kirkon yhteydessä on kaksi seurakuntasalia, jotka ovat seurakuntalaisten käytettävissä perhejuhlien järjestämiseksi. Seurakuntasalin erottaa kirkon takaosasta avattava väliseinä. Seurakuntasaliin mahtuu n. 130 henkeä pöytiin istumaan.

Share Button