Konserttipaikat

Urkuyö ja Aarian konsertit pidetään pääsääntöisesti Espoon tuomiokirkossa, keskiaikaisessa harmaakivikirkossa, joka antaa tunnelmalliset puitteet intiimeille kesäyön konserteille. 

Espoon tuomiokirkko

Espoon keskiaikainen harmaakivikirkko on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Kirkon vanhimmat osat on ajoitettu 1480-luvulle. Tekijä on tuntematon “Espoon mestari”. Kirkko on rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti Espoon tärkein yksittäinen rakennusmuistomerkki.

Alun perin kolmilaivainen kirkko muutettiin 1820-luvun laajennustyössä poikkilaivaiseksi ristikirkoksi. 1930-luvun peruskorjaus-restauroinnin yhteydessä tynnyriholvit muutettiin tähtiholveiksi ja kirkon keskiaikaisia osia korostettiin, jolloin paljastettiin esille myös seinien myöhäiskeskiaikaiset kalkkimaalaukset. Nämä poikkeuksellisen runsaat seinä- ja holvimaalaukset, jotka kuvaavat Raamatun historiaa luomisesta lunastukseen, muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Vuonna 1982 tehdyn korjauksen yhteydessä alttari siirrettiin keskemmälle kirkkosalia ja alttarin yläpuolelle, alkuperäiselle paikalleen, sijoitettiin 1500-luvulta peräisin oleva kärsivää Kristusta esittävä puuveistos.

Nykyinen kellotapuli valmistui 1767. Tapulin alaosa on harmaakiveä ja yläosa, joka on jonkin verran muuttunut alkuperäisestä, on puurakenteinen. Kolmessa Tukholmassa valetusta kellosta suurin on vuodelta 1765, keskimmäisessä ja pienimmässä kellossa on vuosiluku 1736.

Espoon tuomiokirkon ympärillä on historiallinen hautausmaa-alue. Espoon vanhasta kirkosta tuli Espoon tuomiokirkko uuden Espoon hiippakunnan aloitettua toimintansa 1.1.2004.

Espoon tuomiokirkko sijaitsee Espoon keskuksessa, osoite on Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo. Katso kulkuyhteydet täältä.

Espoon tuomiokirkon urut

Espoon tuomiokirkon uudet urut otettiin käyttöön 3.6.2012. Edelliset urut oli rakennettu 1960-luvulla. Vanhojen urkujen korjaus olisi tullut kalliiksi ja siksi päädyttiin uusien urkujen hankintaan. Uudet 42 äänikertaiset urut ovat urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n valmistamat.

Urkujen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin Friedrich Ladegastin (1818-1905) edustama saksalainen 1800-luvun puolivälin – jälkipuoliskon saksalais-romanttinen perinne. Urkujen soinnillinen perussävy on laulavan täyteläinen ja niissä on myös klassista loistoa ja voimaa. Äänikerroissa on joitakin harvinaisuuksia: SW:n kolmikuoroinen Harmonia Aetheria on kapeamensuurinen ja pehmeä, OW:n Clarinette on rakenteeltaan läpilyövä kieliäänikerta ja jalkion Untersatz soi kuulokynnyksen alarajoilla (16 Hz). Puisia äänikertoja on tavallista enemmän. Urkujen julkisivun on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Ulf Oldaeus.

Mekaaninen soittokoneisto, sähköinen rekisterihallinto

Äänitys: Heikki Autio, Juha Virtanen, Caspar Åkerblom
Asiantuntija ja valvoja : Sixten Enlund

Espoon kulttuurikeskus

Kesän 2020 festivaali laajenee Tapiolassa sijaitsevaan Espoon kulttuurikeskukseen. Yhteistyössä Espoon Kaupunginteatterin ja Tapiola Sinfonietan kanssa toteutettava Ludwig van Beethovenin Fidelio -ooppera esitetään elokuun lopussa Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalissa.

Espoon kulttuurikeskus on esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämö Espoossa. Tapiolasali on 696/773 -paikkainen konserttisali, joka sopii kulttuuritilaisuuksien lisäksi myös mm. yritysjuhlien, seminaarien, kongressien ja muiden suurten yleisötilaisuuksien pitopaikaksi. Tapiolasalin permantopaikoille kuljetaan kulttuurikeskuksen toisesta kerroksesta ja parvelle kolmannesta kerroksesta. Salin lämpiötiloista avautuvat avarat näkymät Tapiolan keskusaltaalle ja sen kauniiseen ympäristöön.

Share Button